Håkan Westergårdin talviseminaari to 11.3. – la 13.3.
Tilaisuudet:
To 11.3 klo 8.30
Pe 12.3. klo 08.30
La 13.3. klo 12.00, 15.30 ja 18.00
Autotalolla, Salomonkatu 17 D, Kamppi
______________________________________________________
Sepon päiväkirja – Heinäkuu 2009
Maanantai 27.7.
Nyt kesälomani jälkimmäinen pariviikkoa on takanapäin. Se vierähti mukavasti mökillä ja kotona. Mökillä monenlaiset ulkopuuhat tuovat vaihtelua tavanomaiseen työskentelyyn sisällä. Lomalla yksi mieliharrastus on lukeminen. Siinä meni nopeasti paksumpikin kirja.
Yksi lukemistani kirjoista oli ”Paikka sisärenkaassa” Onni Haapalan elävää ja värikästä kertomusta omasta elämästään. Hän on helluntaiherätyksen keskellä johtanut Iso Kirja –opistoa, toiminut RV-lehden päätoimittajana ja Aikamedian toimitusjohtajana sekä monissa seurakunnissa pastorina. Kirja oli mielenkiintoinen erityisesti sen suhteen, että siinä tulivat vastaan monet tutut henkilöt ja tapahtumat vuosien varrelta. Onni Haapala ei kaihtanut tuoda esiin myös kipeitä tilanteita ja sitä kuinka hän niistä selvisi. Uusia näkökulmia toi esiin myös kirjan toinen osio, jossa Onni Haapala vastasi avoimesti monien tunnettujen henkilöiden hänelle esittämiin kiperiinkin kysymyksiin.
Toinen paksu teos on aivan toisentyyppinen. Professori Tapio Puolimatkan kirjoittamana kirja ”Usko, tieto ja myytti”. Siinä hän pohtii perusteellisesti tieteellisen maailmankatsomuksen ja uskonnon kuviteltua vastakohtaisuutta. Hän paljastaa niitä myyttejä, joihin tämän päivän moderni ihminen uskoo. Hän käsittelee esimerkiksi kysymystä Jumalan olemassaolon todistamisesta seikkaperäisesti. Kirja ei ole helppolukuista, sen lukeminen vaatii keskittymistä. Se haastaa pohtimaan inhimillisen ajattelun rajoja ja arvioimaan erilaisia yrityksiä näiden rajojen ylittämiseen. Siinä kirjassa riittää ajattelijalle pohdittavaa.
Nyt sitten alkaa viime hetken toimet Urbaani unelman suhteen, jonka tapahtumaviikko on ensi viikolla.
Perjantai 10.7.
Viime viikolla oli innoittavat kokoukset Turussa Uskon festivaalissa. Isossa teltassa oli kolme kokousta päivässä alkaen tiistai-illasta, eri julistajat palvelivat Sanassa. Kun on useammassa kokouksessa peräkkäin, niin saa aivan kuin ’liota’ Jumalan läsnäolossa ylistäen ja Sanaa vastaanottaessa. Sen vaikutus on paljon syvempi kuin vain yhden kokouksen. Itse olin julistusvastuussa parissa kokouksessa ja muutamaa kokousta johtamassa. Puhuin Jumalan valtakunnan esiin murtautumisesta.
Erityisesti Steve Hillin kaksi iltakokousta jäi mieleen. Vahva parannuksen sanoma Hengen voitelussa toi ihmisiä alttarille sankoin joukoin, sekä niitä, jotka tekivät uskon ratkaisun ihan ensi kertaa, että niitä, jotka halusivat uudistua uskon suhteessaan Herraan. Pyhän Hengen läsnäolo vain tiivistyi kokouksen loppua kohden, joka ei mahtunut mitenkään tavanomaisiin puitteisiin. Myös monia vapautumisia ja parantumisia tapahtui. Kaikki Uskonfestivaalin opetukset tallennettiin ja niitä kannattaa todella hankkia.
Täytyy antaa tunnustus ja kiitos pastori Håkan Westergårdille, joka paikallisen Elämän Sanan seurakunnan kanssa oli käytännössä järjestänyt nämä hienot juhlat. Valtava työ ja vaiva ei ollut turhaa! Tietysti kiitokset kuuluvat ennen kaikkea Herralle, joka armossaan ilmestyi monin tavoin. Myös Helsingin Elämän Sana Citystä olimme mukana auttamassa. Itse jouduin lähtemään jo maanantaina takaisin Helsinkiin, mutta juhlat olivat jatkuneet vielä keskiviikkoiltaan saakka.
Tämän viikon olen ollut työssä ja viikonloppuna olen kokousvastuussa julistamassa sekä Helsingissä että Keravalla. Sitten lomani jatkuu parilla viikolla. Ensimmäisen niistä aion viettää kesämökillä. Siellä riittää monenlaista touhua vastapainoksi tiiviille seurakuntatyölle. Huomenna vaimoni Anjan sisar miehensä kanssa palaa takaisin Israeliin kolmen viikon Suomi-loman jälkeen.
Sepon päiväkirja - Kesäkuu 2009
Lauantai 20.6.
Kesäkuu on vierähtänyt jo pitkälle. On juhannuslauantai. Useina kesinä olen viettänyt juhannusta kesämökillä. Tällä kertaa olen kotona. Vaimoni Anjan sisar tulee tänään miehensä kanssa Israelista käymään Suomessa. Menemme heitä vastaan lentokentälle ja vietämme aikaa heidän kanssaan. Anja olikin jo pitkään mökillä lasten lapsien kanssa, mutta palasi sieltä eilen.
Urbaani unelma pääkaupunkiseudulla alkaa saada nyt lopullisen muotonsa. Torstaina oli päätoimikunnan kokous jälleen ja siinä hahmoteltiin Agricolan kirkon iltatilaisuuksien sisältöä. Tapahtumakoordinaattoriksi siihen on lupautunut Topi Knihtilä. Nyt hänellä on tiivis työ sen järjestelyissä. Pääsihteeri Jose Turunen keskittyy palvelutapahtumien ohjaamiseen. Elämän Sana Cityn taholta on suunnitteilla Sörnäisten metroaseman aukiolla yksi toimintapiste. Hilkka Halonen on seurakuntamme yhteyshenkilö.
Suomen Uskonfestivaali Turussa Kupittaalla isossa teltassa on nyt pian seuraava suurempi tapahtuma. Carlos Annacondia ei terveyssyistä pystykään tulemaan puhujaksi, kuten oli aiemmin suunniteltu. Sen sijaan Steve Hill ja Moisés Annacondia ovat ulkolaisina puhujina lupautuneet. Steve Hill tuli tunnetuksi ns. Pensacola-herätyksestä kymmenisen vuotta sitten. Hän oli Turussa vuonna 2002 puhujana Herää Suomi! –kampanjassa ja sai hyvän vastaanoton.
Uskonfestivaali alkaa tiistaina 30.6. klo 19.00 ja jatkuu koko heinäkuun ensimmäisen viikon. Kokouksia on joka päivä keskiviikosta sunnuntaihin klo 11.00, 16.00 ja 19.00. Steve Hillin ja Moisés Annacondian lisäksi julistajina ovat Kalevi Lehtinen, Stefan Salmonsson, Håkan Westergård, Thomas Nordberg ja Jonathan Westergård. Myös itse olen julistamassa jossakin tilaisuudessa ja johdan joitain kokouksista. Lisäksi sunnuntaina 5.7. klo 16.00 järjestetään Israel-kokous, jossa puhuvat Israelin suurlähettiläs Avi Granot ja European Coalition for Israel -järjestön johtaja Tomas Sandell.
Torstai 4.6.
Näky-konferenssi alkaa huomenna Lahdessa Wanhassa Walimossa. Konferenssin teema ”On aika nousta!” siivittää tapahtumaa. Pääpuhujana on perjantaina Carl Gustaf-Severin Ruotsista Livets Ordista. Lauantaina saadaan kuulla tapahtumassa monia suomalaisia puhujia. Rukoukseni on, että tämän konferenssin kautta uskovat Suomessa voisivat todella nousta siihen kutsuun, mihin Jumala on itse kunkin tarkoittanut. Haluan nähdä, että Jumalan kansa saa uudistua ja sen kautta herätys valtaa koko Suomen. Tätä itse odotan ja tiedän, että se on monien sydämen kaipaus.
Ensi sunnuntaina Elämän Sana Cityssä saamme siunata seurakuntaan kaksi perhettä. Tämä on uutta, sillä olemme nyt uudessa seurakunnassa päättäneet siunata koko perheet seurakunnan jäsenyyteen. Myös lapset voivat liittyä sikäli kuin vanhemmat sitä haluavat. Haluamme tukea perheitä emmekä jakaa niitä, niin että vain vanhemmat liittyisivät. Lapset ovat yhtä lailla seurakunnan jäseniä ja haluamme tukea heitä kaikin tavoin eteenpäin uskossaan. On suuri siunaus, jos saa jo lapsesta asti kasvaa Herran huoneessa.
Tarkoitus on tulevaisuudessa aloittaa pyhäkoulu lapsille sekä varustamista myös varhaisnuorille ja nuorille. Toivomme, että nuoret löytäisivät kodin seura-kunnastamme ja pääsisivät jo nuorena lähelle Jumalaa. Kuitenkin nykyisissä kokoustiloissa, joita vuokraamme sunnuntaisin, lasten pyhäkoulu ei ole mahdollinen, koska huoneita on vain kokoushuone ja keittiö. Etsimme ja rukoilemme Jumalalta tällä hetkellä tiloja palavasti. Tarvitsemme omat tilat hyvin pian, sillä syksyllä alkaa myös raamattukoulu.
Sepon päiväkirja - Toukokuu 2009
Lauantai 23.5.
Olen tänä keväänä ensimmäistä kertaa mökillä Keski-Suomessa. Mahtava keväinen päivä eilen, kun tulimme. Niin toisenlaista kuin kaupungissa. Nyt tänään lauantaiaamuna joudun jo lähtemään, kun minulla on Seurakuntien yhteys ry:n hallituksen kokous Tervossa. Mökkimme on sopivasti puolessa välissä matkaa sinne.
Kesällä on yhteisiä isoja tapahtumia, josta ensimmäinen on Näky-konferenssi Lahdessa. Se on jo heti kesäkuun alussa 5. ja 6. päivä. Wanha Walimo Lahdessa on muutettu monitoimi-keskukseksi ja siinä Kääntöpiiri -seurakunnalla on hieno iso kokoontumistila. Sinne on sovittu järjestettäväksi tällä kertaa Näky-konferenssi. Konferenssin julistaa: On aika nousta! Perjantaipäivän puhujavieraana on Carl-Gustaf Severin Livets Ordista Ruotsista, lauantaina on tuttuja suomalaisia puhujia.
Kahtena edellisenä vuonna ei ollutkaan Näky-konferenssia, kun Helsingissä järjestettiin Urbaani unelma -suurtapahtuma. Se on luonteeltaan kokonaan toisentyyppinen perustuen palveluevankeliointiin ja kadulla kulkevien ihmisten kohtaamiseen. Siksi nousi tarve jälleen järjestää yhteinen karismaattinen kesäjuhla, jossa vapaasti ylistetään Herraa ja palvellaan ihmisiä Hengen voitelussa. Tietysti keskeisenä on myös vahva Jumalan sanan julistus. Lahti on keskeinen paikka ja sinne on helppo tulla myös eri puolilta Suomea.
Näky-konferenssin ohjelma on sytyttävä. Perjantaina päivällä on pastorien yhteyslounas, jossa mukana on tunnettuna pastoreita myös perinteisistä herätysliikeistä. Iltapäivällä on tilaisuus vastuunkantajille ja illalla yleisöjuhla. Kaikissa perjantain tilaisuuksissa on Carl-Gustaf Severin puhjana. Ylistyksestä vastaa koko konferenssin ajan Andreas Wirth & Heikki Ahonen.
Lauantain ensimmäisen kokouksen teemana aamupäivällä on ”Seurakunnan aika”. Pastori Peter Hackzell Elävä Sana –seurakunnasta Helsingistä opettaa ja siinä rukoillaan erityisesti Kristuksen seurakunnan puolesta kaikkialla. Ilta-päivän aiheena on ”Suomen aika” ja puheenvuoron käyttävät pastorit Rauno Kokkola, Håkan Westergård sekä Antero Laukkanen. Siinä rukoillaan erityisesti Suomen puolesta.
Illan tilaisuudessa haastetaan jokaista henkilökohtaiseen Jumalalle antautumiseen. Teema on ”Sinun aikasi” ja siinä minulla on puhujavastuu. Rukoilen jo nyt sitä, että saan sanoman todella Jumalalta ja voin palvella juhlakansaa Pyhän Hengen voitelussa. Myöhäiskokous on vielä lauantai-illan päätteeksi ja se on suunnattu erityisesti nuorille. Teemana: ”Uuden sukupolven aika”. Siinä vastuussa ovat Marko Markiskainen ja Jussi Korvajärvi.
Sunnuntai 10.5.
Tänään oli hieno aamu käydä varhain lenkillä. Valoisaa on jo puoli kuuden jälkeen. Kevät näkyy kaikkialla luonnossa sateiden jälkeen, kun nurmi on vihreänä, valkovuokot kukkii ja koivunlehdet ovat juuri avautumassa. Oli hyvä rukoilla ja ylistää Herraa aamulenkillä.
Jumalanpalveluksessa Elämän Sana Cityssä puhuin siitä, kuinka Kristuksen omina voimme päästä suorittamisen paineesta palvelemisen iloon Kristuksen morsiamena. Hää-pukumme määräytyy sen mukaan, kuinka olemme olleet täällä ajassa täyttämässä Hänen tekojaan. Täysin lahjana pääsemme kyllä perille, kun panemme täyden luottamuksen Kristuksen ansioon, mutta Karitsan morsiamen hääpuku koristellaan palvelutyömme perusteella.
Sanomani varsinaiseksi lähtökohdaksi otin Martan ja Marian esimerkkinä, kuinka kaksi hyvin erilaista asennetta oli heidän palvelutyönsä taustalla. Martta suoritti valtavasti asioita Herran hyväksi eikä hänellä ollut aikaa viipyä Herran kanssa. Hän vaati itseltään yhä enemmän toimintaa ja oli näreissään, kun toiset eivät tulleet auttamaan. Hän sai Herralta moitteita, ei siksi etteikö seurakunnassa tarvita erilaisia palvelutehtäviä, vaan siksi että hän tyytyi toiseksi parhaaseen.
Mariasta Jeesus sen sijaan sanoi, että hän oli valinnut hyvän osan, jota häneltä ei oteta pois. Hän viipyi Jeesuksen jalkojen juuressa ja kuunteli häntä. Hän osoitti Jeesukselle todellista rakkautta ja kunnioitusta. Hän ei yrittänyt vain tehdä jotain saadakseen sen kautta arvostusta, vaan yksinkertaisesti vain halusi olla Herran kanssa.
Oleminen kulkee aina tekemisen edellä. Siitä mitä olemme, nousee vasta todellinen palvelutyö. Asenteena ja motiivina on silloin rakkaus Kristukseen. Tätä Maria osoitti myös silloin, kun hän vuodatti kallisarvoisen voiteeen Jeesuksen päälle, niin että koko huone täyttyi voiteen tuoksusta. Todellinen palvelu on Kristuksen rakkauden synnyttämää ja siitä tulee valtava ilo.
Julistuksen jälkeen koin selvän Hengen voitelun palvella ihmisiä rukouksin juuri tällä alueella. Pyhä Henki laskeutui voimallisesti ja monet tulivat siunatuiksi. Sain hyvää palautetta kokouksesta.
Lauantaina oli onnistunut yhteyspäivä Keravan Cityseura-kunnassa. Meitä oli siellä myös muutama helsinkiläinen mukana. Opetuksellinen sisältö liittyi soluihin, koska juuri niiden kautta voidaan rakentaa todellista yhteyttä seurakunnassa. Minä pidin aamupäivän opetuksen aiheesta ’Solunäky seurakunnassa’. Iltapäivällä Osku Ilvonen, joka on Keravan Cityn yhteyshenkilö solutoiminnassa, opetti aiheesta ’Solun johtaminen ja mitä tapahtuu solukokoontumisessa’. Opetuksien jälkeen olevat antoisat keskustelut aiheista syvensivät sopivasti asiaa.
Oma opetukseni oli sellainen peruspaketti solunäystä ja Oskun opetus vei enemmän käytäntöön. Hänen opetuksensa oli hyvin värikästä ja mielenkiinto säilyi, vaikka ruokatauon jälkeen ihmisillä on taipumus vaipua omiin rauhallisiin maailmoihinsa opetuksen aikana, näin ei kuitenkaan päässyt käymään. Innostunein mielin seminaari päätettiin. Uskon, että Keravalla päästää solunäyssä myös eteenpäin.
Sepon päiväkirja - Huhtikuu 2009
Tiistai 28.4.
Viime sunnuntaiaamuna puhuin Elämän Sana Cityssä seurakunnasta elävänä rakennuksena. Kukin osaltamme olemme kuin rakennuskiviä tässä rakennuksessa. Meidät on lohkaistu maailman kalliosta ja meitä hiotaan yhteen sopiviksi. Pyhä Henki liittää meitä toisiimme ja siten kasvamme pyhäksi temppeliksi Herrassa.
Herra itse rakentaa seurakuntansa. Rakennustyömaalla on vielä paljon kesken-eräisyyttä eikä keskeneräistä työtä pidä arvostella. Mutta tulee päivä, jolloin huippukivi pannaan paikalle ja silloin rakennus on valmis, kun Herra saapuu noutamaan seurakuntansa.
Sunnuntai-iltapäivällä oli Keravan Cityseurakunnassa vierailevana puhujana Marie Licciardo, joka on tunnettu profeetta armoitukseltaan. Hän jaksoi palvella kaikkia halukkaita tunti toisensa jälkeen. Ihmiset saivat vastaanottaa henkilö-kohtaista profeetallista palvelua. Tulkkina jo itse olin aivan väsyä, kun kokous kaikkiaan kesti kahdeksan tuntia. Onneksi sain lopussa apua tulkkaukseen rukouspalvelu-tilanteessa.
Maanantai 13.4.
Eilen oli seurakunnassamme Elämän Sana Cityssä toinen merkittävä juhla. Saimme pastoritiiminä siunata ensimmäiset parikymmentä uutta jäsentä seurakuntaan sekä johtotiimin ja ensimmäiset solunjohtajat tehtäviinsä. Puhuin juhlassa seurakunnasta Jumalan perheenä. Yksinäisyys on tämän päivän suuri ongelma yhteiskunnassa. Seurakunta on Jumalan vastaus siihen. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin tai hakea juttuseuraa kapakoista tai muista korvikkeista. On olemassa mahdollisuus aitoon yhteyteen.
Seurakuntaperheen jäsenyyteen tullaan uudestisyntymisen kautta. Kaikilla Jumalan lapsilla on sama Isä taivaassa. Olemme verisukulaisia Kristuksen lunastustyön perusteella – olemme saaneet juoda samaa Henkeä. Tällainen perheyhteys seurakunnassa ilmenee erityisesti siinä, että huolehditaan toinen toisista. Rakkaus on se varsinainen tuntomerkki, josta meidän tunnetaan Jeesuksen opetuslapsiksi. Käytännössä tämä toteutuu solujen kautta. Halusin painottaa solujen merkitystä, koska ilman niitä yhteys seurakunnassa jää helposti etäiseksi.
Sitten kuvailin seurakuntaperhettä ateriayhteytenä. Tarvitaan maitoruokaa ja vahvaa ruokaa. Maitoruoka on perusopetusta Kristuksen lunastuksesta meidän hyväksemme. Vahva ruoka antaa ymmärryksen siitä, keitä olemme Kristuksessa, mikä on identiteettini Hänessä. Voin oppia vaeltamaan Hengessä ja erottamaan hyvän pahasta. Perheyhteydessä on erilaisissa kasvuvaiheessa olevia vauvasta vaariin. Tarvitaan myös hengellisiä isiä ja äitejä, jotka huolehtivat perheestä ja antavat sille suojan.
Halusin rohkaista kaikkia läsnäolevia ymmärtämään seurakunnan merkityksen perheenä ja hengellisenä kotina. Siksi vetosin lopuksi: Kaikki tarvitsemme hyväksyntää ja välittämistä. Älä siis jää orvoksi ja kiertolaiseksi! Sinusta välitetään! Voit kasvaa uskossa parhaiten seurakunta-yhteydessä ja olla siinä myös jakamassa vastuuta yhteisestä päämäärästä.
Tätä samaa voimme olla toteuttamassa ainakin jossain määrin omien luonnollisten perheitten keskellä. Tänään tulevat meille kotiin käymään omat lapsemme perheineen. Jos kaikki pääsevät tulemaan, on meitä kaikkiaan 18 henkeä. Ahdasta on pienessä asunnossa, mutta mukavaa yhdessäoloa. Näin pääsiäinen on sitten pian ohi ja alkaa taas arkiviikon rutiinit.
Sunnuntai 5.4.
Olen junassa paluumatkalla kokouskierrokselta Pohjanmaalta. Yhteensä viisi kokousta on takana. On raukea mutta hyvä olo, kun kokee, että on saanut olla jakamassa jotain todella merkittävää ja vaikuttamassa ihmisten elämään rohkaisua ja uutta intoa. Uskon, että Jumalan sana ei tyhjänä palaa. Sain jo etukäteen profeetallista sanaa, että Herra tulee käyttämään. Niin tapahtui.
Markku Kumpula oli järjestänyt kokoussarjan Kalajoki-laaksossa. Ensimmäinen kokous oli perjantaina illalla Kärsämäellä helluntaiseurakunnan rukouspiirin järjestämässä Hengen sateet –illassa. Paikka oli mielenkiintoinen, vanha hirsirakennus, joka aikoinaan 1930-luvulla oli rakennettu kouluksi. Nykyisin se toimi taidemuseona, joka oli täynnä vanhoja mielenkiintoisia esineitä. Puhuin siellä siitä, kuinka voimme olla Jumalan käytössä. Ilmapiiri oli avoin ja vastaan-ottavainen.
Rukouspiirin johtaja oli aikoinaan kokenut vahvan Jumalan kutsun ja tullut uskoon. Hänen vaimonsa oli niihin aikoihin uskoontulonsa alkuvaiheessa tullut käymään Iisalmessa erääseen kokoussarjaan vuonna 1992, jolloin olin siellä puhujavieraana maakuntateltassa. Hän janosi täyttyä Pyhällä Hengellä. Hän tuli rukoiltavakseni, mutta ei siinä hetkessä kokenut mitään näkyvää. Paluumatkalla autoa ajaessaan hän alkoi puhua uusilla kielillä. Rukouspiirin johtaja halusi kertoa tämän minulle rohkaisuksi.
Lauantaina päivällä oli kokous Nivalassa pienessä vapaa-seurakunnassa. Saarnani aihe oli siellä, kuinka hautausmaalle voi tulla herätys. Kokous pidettiin pienessä pari vuotta sitten hankitussa tilassa. Vastaanotto oli hyvä, vaikka ei erityistä läpimurtoa tapahtunutkaan.
Lauantaina illan kokous oli Kalajoen vapaaseurakunnassa, jolla oli uusi hieno rukoushuone. Seurakunta oli edellisiä isompi ja kokouspaikka tilavampi. Puhuin siitä, kuinka voimme päästä lannistumisesta ilon täyteyteen. Ilmapiiri oli hyvin avoin ja vastaanottavainen, monet tulivat rukous-palveluun. Sain siellä myös henkilökohtaisen profetian, jonka mukanaan minun tulee levittää telttakankaat laajemmalle alueelle. Viestin mukaan olen tehnyt Jumalan mielen mukaisia ratkaisuja ja nyt alkaa uusi vaihe, joka tuo uudenlaisen voitelun ihmeiden ja tunnustekojen myötä.
Sunnuntaina oli ensin aamukokous Haapavedellä pienessä vapaaseurakunnassa, jossa oli mukava kokoontumistila. Kokous oli aika lailla perinteinen, mutta en kokenut mitenkään vastahenkeä. Puhuin läpimurrosta näyssä ja Jumalan äänen kuulemisessa.
Sitten iltapäivällä oli viimeinen kokous Ylivieskan Cityseura-kunnassa. Siellä oli hyvin avoin ja vapaa ilmapiiri. Ylistys oli voideltua ja koin vahvaa voitelua julistuksessa, kun puhuin Jumalan kirkkaudesta ja siitä kuinka muutumme kirkkaudesta kirkkauteen. Puheeni jälkeen jatkettiin vielä pitkään palvonnassa ja viivyttiin Jumalan läsnäolossa. Lopuksi oli rukouspalvelua halukkaille, jonka aikana Jumala kohtasi monia.
Kiitos Markku Kumpulalle, joka alttiisti kuljetti minua satoja kilometreja autollaan. Sain myös yöpyä hänen perheensä luona Karsikas-nimisellä maaseutukylällä, joka on noin 50 km Ylivieskan keskustasta.
Sepon päiväkirja - Maaliskuu 2009
Maanantai 23.3.
Eilen oli mahtava päivä, kun vietimme uuden seurakunnan Elämän Sana Cityn perustamisjuhlaa. Oli suuremmmoista nähdä noin 200 juhlavieraan saapuminen tilaisuuteen. Weli Maksimainen oli koonnut ylistysryhmän ja bändin, jonka johdolla saimme ylistää ja palvoa Herraa. Pastori Håkan Westergårdin juhlapuhe valaisi innostavalla ja värikkäällä tavalla uuden seurakunnan näkyä. Lukuisat kirjalliset tervehdykset ja paikanpäällä pidetyt onnittelupuheenvuorot osoittivat, että uusi seurakunta otettiin hyvin vastaan. Ja tietysti juhlan päätteeksi kunnon juhlatarjoilu.
Itse johtaessani juhlaa kuvailin hieman, kuinka tähän tilanteeseen oli tultu. Kun lähes 15 vuotta sitten Hengen tuulet puhalsivat uudella tavalla, vanhoja rakenteita ravisteltiin aika lailla. Moni muistaa hyvin nuo ajat. Syntyi useita uusia seurakuntia. Alkuinnostuksen jälkeen oli työn ja uurastuksen aikaa. Saatiin nähdä, kuinka Jumalan voima pelastaa, parantaa, vapauttaa, täyttää Hengellä, uudistaa. Monia saatiin myös varustaa ja lähettää eteenpäin Jumalan suunnitelmissa. On ollut nousua ja laskua, Jumalan suvereenia ilmestymistä…
Kunnes viime syksynä alkoi jotain aivan uutta. Herra ohjasi yhteyteemme pastorit Håkanin ja Pian, jotka tunsin jo vuosien takaa. Myös Elämän Sanan työ Helsingissä tiedossa. Heillä oli kokoustoimintaa, mediatyötä, raamattukoulu-opetusta, ja myös näky uudesta seurakunnasta. Håkan itse kertoi, että hän joutui sanoistaan kiinni, kun oli maininnut usein saarnoissaan, että miksi Helsingissä täytyy olla niin monia pieniä seurakuntaryhmiä.
Niin syntyi toisenlainen ajatus. Voisiko olla mahdollista yhdistymisen kautta uuden seurakunnan syntyminen. Ajatus oli sen verran huima, ettei sitä noin vain voinut niellä. Piti rukoilla ja neuvotella. Ratkaisevana askeleena oli yhteinen kahden viikon rukouskampanja, jolloin jokaisena arkipäivänä oli kolme rukouskokousta yhdessä. Siinä Pyhä Henki sinetöi hengessä asian. Ratkaiseva askel oli oikeastaan vain ajan kysymys.
Myöhemmin erään toisen rukoushetken jälkeen yksi veljistä totesi ytimekkäästi, että tässähän on kyse siitä, että ”mennään naimisiin”. Hääpäiväkin oli sovittu – sunnuntai 22.3.2009 – yhteiseksi nimeksi tuli Elämän Sana City. Eilen sitten julkisesti vahvistetaan tämä liitto ja sanottiin ”tahdon”. Yhdessä koko juhlaväen kanssa julistettiin tämän uuden seurakunnan esiintulo ja siunattiin rukouksin sen pastorit tehtäväänsä.
Avioliitossa kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. Puolisot täydentävät toisiaan. Yhdessä he ovat vahvempia ja voivat paremmin täyttää kutsun, jonka Herra on heille antanut. Samoin tässä seurakuntaliitossa, alkuun tietysti on hiouduttava yhteen hengessä. On nähtävä erilaisuus rikkautena, jota Pyhä Henki todella voi käyttää. Mutta päämääränä on, että kuten avioliitonkin hedelmänä syntyy uutta sukupolvea, samoin uskon, että saamme olla korjaamassa sielujen satoa runsain määrin. Herran käsky kuuluu edelleen: ”Lisääntykää ja täyttäkää maa!”
Haluan esittää kaikille mukana olleille ja kirjallisesti uutta seurakuntaa tervehtineille lämpimät kiitokset. Te osoititte todella, että Elämän Sana Citylle on hengessä tilaa Kristuksen ruumiissa. Arvostan erityisesti sitä, että annoitte ajastanne ja tulitte mukaan. Eikä vähäistä ollut myöskään se rakkauden lahja taloudellisesti, jolla halusitte siunata alkanut uutta seurakuntaa. Emme ainoastaan pysty maksamaan sillä juhlien laskuja, vaan saimme sen kautta hyvää alkupotkua haastavaan arkipäivän työhön.
Kiitos erityisesti kuuluu myös kaikille teille rakkaat ystävät Cityseurakunnasta, Elämän Sanasta ja muista seurakunta-yhteyksistä, jotka tulitte palvelemaan meitä tässä juhlassa! ”Jumala ei ole väärämielinen, niin että hän unohtaisi teidän työnne ja rakkautenne, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja vieläkin palvelette.” Hebr.6:10.
Tiistai 10.3.
Tänään oli mahtava aamu käydä lenkillä, sopivasti pieni pakkanen ja muutama sentti tuoretta lunta. Kaikki näytti niin puhtaalta ja valokin alkoi sarastaa. Jumala on tehnyt kaiken kauniiksi ja saamme nauttia siitä. Aamulenkki on myös mainio rukouksen aika Jumalan kanssa. Tällä kertaa se vierähti vain Herraa ylistäen hänen hyvyydestään.
Viime viikonvaihteessa Keravan Cityseurakunta vietti 10-vuotijuhlia. Launtaina oli juhlakonsertti, jossa Seppo Kohvakka ja bändi musisoi. Oli nautinnollista kunneltavaa. Seppo on selvästi voimissaan jälleen, Jumalan armon avulla, niin kuin hän sanoo. Sali oli väkeä täynnä ja selvästi eli laulujen mukana. Kun se päättyi, monet kyselivät, että näinkö pian. Olisivat halunneet jatkaa pitempään. Mutta jatkoa oli tulossa.
Sunnuntaina oli pääjuhla. Siinä seurakunnan House Bändin ylistyshetken jälkeen Seppo Kohvakka kertoi seurakunnan syntyyn vaikuttaneista tekijöistä ja tiettyjä (hauskojakin) välähdyksiä 10-vuotisen taipaleen varrelta. Varsinaisen juhlapuheen piti Järvenpään vapaaseurakunnan Arkin pastori Paul Raja-aho. Hän kuvaili ihanneseurakunnan olemusta, kuinka se on apostolinen, profeetallinen, evankelioiva, paimentava ja tervettä opetusta antava seurakunta. Yhteisen sovinnon ja ehtoollishetken jälkeen saatiin vielä kuulla Keravan helluntaiseurakunnan rohkaiseva tervehdys.
Kaiken kaikkiaan oli todella hyvä mieli onnistuineista juhlista. Oli hienoa nähdä monia vieraita ja niitä, jotka harvemmin ovat olleet mukana. Kiitos kaikille, jotka omalta osaltaan olivat järjestämässä juhlia ja palvelemassa sen monissa tehtävissä. Eikä vähiten kiitos kuulu niille, jotka järjestivät upeat juhlatarjoilut. Ennen kaikkea on kiitollinen mieli Jumalalle, joka antoi siunauksensa.