Sepon päiväkirja - Kesäkuu 2008
Helsinki 29.6.
Palasin perjantai-iltana Floridasta. Oli mahtavaa saada olla mukana Lakelandin Hengen vuodatuksessa yli viikon verran. Joka päivä aamulla ja illalla oli kokoukset. Ei yhdestäkään malttanut olla poissa, yhteensä 17 kokousta. Joku voi ajatella, että eikö jo vähempikin olisi riittänyt. Kyllä tietysti, jos olisin tullut vain tarkkailemaan, mitä siellä tapahtuu. Mutta minulla oli jano ja nälkä Jumalan puoleen. Olin tullut avoimin sydämin, ja sain kokea todella Jumalan kirkkauden tulen ilmestymistä. Ei ollut kyse vain yksittäisistä Hengen kosketuksista, vaan jatkuvasti kasvavasta Jumalan Hengen läsnäolosta.
Kyseessä ei ole pelkkä parantumisherätys, joksi sitä on kutsuttu tiedotus-välineissä, koska joka kokouksessa tapahtuu lukuisia parantumisia ja monia luovia ihmeitä, nyt raportoidaan jo enemmän kuin 25 kuolleista herättämistä kuluneiden 85 päivän aikana Hengen vuodatuksen alkamisesta. Jumalan kirkkauden laskeutumisen myötä tapahtuu yliluonnollisia asioita. Media – GodTV ja internet – on tehnyt Floridan herätyksestä hetkessä maailmanlaajuisen, joka leviää nopeassa tahdissa kaikkialle. Mukana oli joka ilta noin 40 maasta janoisia edustajia.
Keskeisenä tässä herätyksessä ei kuitenkaan ole ihmeiden ja merkkien etsiminen, vaan Jumalan kasvojen kohtaaminen. Kaikesta on kyse yksinomaan Jeesuksesta, hänen rakkaudestaan, pyhyydestään ja voimastaan. Ei ollut mitään menetelmää, jota olisi seurattu, vaan yksikertaisesti vain odotettiin Jumalan kirkkauden ilmestymistä ilman, että tietyssä aikataulussa täytyisi pysyä.
Ylistyksessä ja palvonnassa saatettiin viipyä jopa pitkälle kolmatta tuntia. Oli mahtavaa kokea se ilmapiiri, kun tuhannet ihmiset kaikkialla ympärillä palvoivat Jeesusta. Välillä se tapahtui korvia huumaavan huudon myötä, välillä hiljaisuuden vallitessa. Vasta kun Jumalan kirkkaus oli laskeutunut, oli aika julistaa Sanaa ja alkaa palvella voitelun kautta sairaita.
On niitä, jotka ovat arvostelleet tämän herätyksen aitoutta ja kyseen-alaistaneet, mistä lähteistä se on. On syytetty enkelien palvonnasta, jopa väitetty, että herätyksen keskushamo Todd Bentley pitää itseään Messiaana! Tällaisiltä väitteiltä putoaa pohja pois täysin, kun näkee hänen nöyrän asenteensa ja janonsa Jumalan puoleen. Totta kai hän toimi suurella auktoriteetilla vihollisen suhteen. Enkeleistä mainitseminen ei tullut esiin kuin parissa kokouksessa. Minulle ei jäänyt pienintäkään epäilystä, etteikö alkanut herätys olisi Jumalasta.
Sen Kristus-keskeisyys ja hedelmä puhuu puolestaan. Jo yksistään se, että uskovat syttyvät evankelioimaan – joka arkipäivä iltapäivisin koulutettiin evankelioimistiimejä liikkeelle. He raportoivat samoja ihmeitä tapahtuvaksi kaduilla uskosta osattomien kohdalla. Kaikkiaan tuhansia uskovia on ollut liikkeellä ja vastaavasti tuhansia on voitettu Herralle. Puhumattakaan siitä, kuinka monet tuhannet ovat saaneet uskossaan uudistua ja syttyä ensirakkauden tuleen.
Monena iltana sain itse olla myös vastaanottamassa rukouspalvelussa. Vaikka itse Jumalan läsnäolon ilmapiiri oli kokonaisuudessaan sellainen, joka sytytti, en halunnut jättää käyttämättä yhtäkään tilaisuutta. Halusin ottaa kaiken, mitä oli tarjolla ja antaa sen sitten eteenpäin. Herra nimittäin täyttää läsnäolollaan ne, jotka ovat nälkäisiä ja janoisia hänen itsensä kohtaamiseen. Usein tuon nälän ja janon tulee vain kasvaa niin epätoivoiseksi, että kaikki muu jää toisarvoiseksi sen rinnalla. Silloin voin saada tuoreen Jumalan tulen sisimpääni.
Niin näyttää nyt tapahtuneen. Eilinen kokous seurakunnassa Helsingissä osoitti sitä ja samaa uskon tänään tapahtuvan Keravalla.
Helsinki 15.6.
Viikonloppu on ollut jälleen hienoa kokousaikaa, vaikka ihmisiä onkin kesäajan vuoksi ollut jonkin verran vähemmän. Lauantain kokouksessa Helsingissä saimme siunata uuden veljen seurakuntaan. Hän on rohkeasti mennyt eteenpäin uskon ensi askeissa. Keravalla oli hienoa kuulla Seppo Kohvakan julistusta kristityn elämän keskeisimmistä asioista.
Molemmissa seurakunnissa oltiin innostuneita lähettämään minua matkaan Floridaan Lakelandin herätyksen keskelle. Matkalle lähtö tapahtuu jo tiistaiaamuna ja siitä vierähtää sitten puolitoista viikkoa, että olen takaisin kotona.
Helsinki 6.6.
Johtajuuskoulun kurssi päättyi toukokuun puolessa välissä ja sen oppilaat saivat pitää sitten Tulta Taivaasta –kokouksen. Oli hienoa nähdä, kuinka he suoriutuivat siitä ja kuinka Pyhän Hengen voitelu oli mukana puheissa ja myös rukouspalvelussa, kun he rukoilivat tarvitsevin puolesta. Kun uskossa lähdetään liikkeelle, Herralla näyttää olevan se käytäntö, että Hän tunnustautuu mukaan. Raamattu nimittäin lupaa, että Herra on heikoissa väkevä. Tietysti edellytyksenä on, että heikkoudessa nöyrästi pannaan täysi luottamus ainoastaan Herraan.
Pääkaupunkiseudun kristittyjen yhteisen Urbaani unelma -suurtapahtuman taustalla käydään monenlaista keskustelua. Rintamaa halutaan laajentaa myös virallisen yhdistyksen puitteissa, jona on toiminut Näky-yhteys ry. Yhdistykseen haetaan lisää jäseniä, myös muualta kuin Näky-konferenssin taustalla olleista seurakunnista. Samalla keskustellaan siitä, että yhdistyksen nimi mahdollisesti muutettaisiin sellaiseksi, joka kuvaisi tätä laajempaa yhteyttä. Toisaalta mitä laajempi yhteys, sitä helpommin syntyy jännitteitä erilaisten opillisen ja seura-kuntakulttuurien välillä. Tässä tarvitaan nyt erityistä Pyhän Hengen ohjausta, että voidaan viedä prosessia oikeaan suuntaan.
Kastejuhlassa toukokuun lopulla iloittiin erityisesti veljestä, joka oli uskoon tultuaan löytänyt tiensä Helsingin Cityseurakunnan yhteyteen. Mielenkiintoista oli kuulla, että tieto seurakuntamme uudesta sijainnista oli tullut hänelle paikallisen Kallio-lehden uutisen kautta. Niin hän käveli yhtenä keskiviikkoiltana sisään miesten soluiltaan. Valtava jano ja halu mennä eteenpäin osoittaa tervettä lähtökohtaa uskonelämässä. Miesten solussa, missä hänkin on mukana, olemme nyt käyneet läpi seurakuntakurssin aineistoa, kun kukaan sen jäsenistä ei vielä ole liittynyt seurakuntaan. Siinä on hyvä keskustella ja syventyä seurakunnan merkitystä käsitteleviin asioihin.
Lakelandin parantumisherätyksestä saimme tuoretta viestiä, kun Bita ja Marius Palmberg olivat kokousvierailulla ensin Keravan ja sitten Helsingin Cityseurakunnassa. Monet saivat kokea Jumalan voimallista kosketusta. Heti perään oli vielä Keravalla kokousvieraana Missionuorten lähetystyössä toimiva Jari Koivu. Hänkin oli käynyt Lakelandissa ja toi hyviä terveisiä, sen huomasi läsnäolevasta vahvasta voitelusta. Näyttää siltä, että tuo parantumisherätys vain jatkuu ja laajentuu. Itse olen jo pitemmän aikaa rukoillut, että pitäisikö minun mennä siellä käymään paikan päällä. Sitten sain asiaan Herralta sisäisen vahvistuksen ja matka järjestyy pikapuolin. Haluan mennä sinne avoimin ja janoisin sydämin.
Totta kai myös koetan arvioida asioita omakohtaisesti. Minulle on tullut monenlaisia yhteydenottojen Lakelandin suhteen. Paljon positiivista palautetta, mutta myös kriittisiä näkemyksiä ja kehotuksia varovaisuuteen. Eräs henkilö oli hämmentynyt Näky-lehdessä olleesta artikkelista, että sitä kuvattiin niin positiivisenä ilmiönä ”ennen kuin sitä on perusteellisesti arvioitu raamatulliselta pohjalta”. Eräs ystävä kehotti minua olemaan tarkkaavainen, etten sini-silmäisesti ota kaikkea vastaan. Pelkona näyttää olevan, että siinä olisi taustalla New Age –vaikutusta. Itse lähden sinne janoisin sydämin ennen kaikkea Herraa kohtaamaan, en tarkkailemaan suurennuslasin kanssa mahdollisia harhoja. Luotan sisimmäni asuvaan Pyhään Henkeen, että Hän opettaa kaikessa tarpeellisessa.
Sepon päiväkirja - Toukokuu 2008
Helsinki 22.5.
Viime lauantaina oli hieno yhteinen ilta Nokia Mission kanssa Käenkujalla, heidän Helsingin toimintakeskuksessa. Kokous oli nimetty rakkauden, sovituksen ja yhteyden illaksi. Sitä saimme todella kokea. Eri seurakunnista koottu ylistys-ryhmä Weli Maksimaisen ja Riitta Honkavuon johdolla vei meitä Jumalan läsnäoloon. Seppo Kohvakka Keravalta oli julistusvastuussa ja toi sanoman etsikkoajan vakavuudesta. On suurenmoista nähdä, että hän on selvästi noussut pitkän sairausajan jälkeen ja Jumalan jälleen käyttää häntä väkevästi.
Tuossa kokoontumisessa rukoilimme yhdessä Jumalan valtakunnan läpimurtoa Helsingin ja koko Suomen kohdalle. Saimme tehdä parannusta pahan-puhumisesta toisista seurakunnista ja siunata väkevästi kaikkea Jumalan työtä. Rakkauden ja vapauden ilmapiirissä toteutui se, että monet saivat osallistua yhteiseen jakamiseen. Palaute kokouksesta oli: Mahtavaa. Tätä tarvitaan. Milloin seuraavan kerran?
Sunnuntaina olin Lahden Kääntöpiirin uuden monitoimikeskuksen avajaisissa. Juhla oli hienosti järjestetty ja paikalla satoja juhlavieraita läheltä ja kaukaa. Se oli hieno juhla kaikin puolin. Juhlavieras sai läpileikkauksen hankkeen toteutumisesta ja yleensäkin tuon nyt kuusi vuotta toimineen uuden seurakunnan näystä ja toiminta-ajatuksesta. Projekti, jossa vanha valimo-rakennu muutettiin monitoimikeskukseksi, on ollut valtava uskon hanke. Nyt iloittiin vuosia aiemmin syntyneen unelman toteutumisesta. Vaikka kaikki ei vielä ollutkaan valmista, seurakuntasali voitiin nyt ottaa käyttöön. Muut osuudet valmistuvat omalla ajallaan tämän vuoden aikana. Siunausta kaikille hankkeessa mukana olleille ja koko seurakunnalle.
Tiistaina Keravan Cityseurakunnassa oli mukana Marius ja Bita Palmbergit tuomassa tuoreita terveisiä Floridasta Lakalandin parantumisherätyksestä, jonka keskellä he olivat saaneet viettää toista viikkoa. Marius kertoi kokemuksia omasta näkökulmastaan Jumalan kirkkauden läsnäolosta hallissa ja konkreettisista parantumisista aivan lähellä. Pyhän Hengen virta oli nyt avattu Keravalla ja väkevä Hengen voitelu koettavissa. Kaikille halukkaille sitä riitti vastaanotettavaksi. Sovin samantien Mariuksen ja Bitan kanssa, että he tulevat tuomaan myös meille Helsinkiin tuoretta tuulahdusta Lakelandin herätyksestä lauantaina 31.5. Itse asiassa meitä oli Helsingistä monia jo mukana Keravalla saamassa maistiaisia.
Tietysti heti nousi kysymys siitä, että meidän toimitilamme Vaasankadulla on auttamattoman pieni tällaiseen kokoukseen, johon tulee varmasti runsaasti väkeä. Sillä jano on suuri Jumalan kohtaamiseen. Aloin heti rukoilla ja miettiä, mistä saada isompi tila tuoksi illaksi. Asia ratkesi pian. Selvisi, että Nokia Missiolla Käenkujan tilassa ei ole kokousta tuona lauantaina. Joten siinä oli hyvä ratkaisu. Voisimme saada sen käyttöömme. Vaikka tuo lauantai on koulujen päättäjäislauantai, uskon janoisten ihmisten pystyvän tulemaan joka tapauksessa mukaan.
Helsinki 11.5.
Eilen oli innostava rukouspäivä. Ensin aamupäivällä Lähetysseurakunnassa Urbaani unelman puitteissa oltiin rukoilemassa. Oli avoin ja rohkaiseva ilmapiiri. Tilaisuus oli hyvin valmisteltu ja Pyhän Hengen läsnäolo oli selkeästi koettavissa. Uskon, että sen vaikutukset näkyvät kesän tapahtumassa. Iltapäivällä sitten jatkettiin Eduskuntatalon edustalla pidetyllä rukous-kokoontumisella. Se oli myös kristittyjen yhteinen ja tapahtui maailman-laajuisen Global Day of Prayer -päivän puitteissa. Samoissa merkeissä jatkuu myös tänään vielä Keravalla.
Lakelandin parantumisherätyksestä tulee jatkuvasti viestejä. Kokoukset alkoivat huhtikuun alkupäivinä noin 700 istuinpaikan kirkkorakennuksessa ja ne on siirretty aina suurempiin tiloihin viime viikonloppuna ne pidettiin 12000 istumapaikan pesäpallostadionilla. Huomattavan suuri osuus yleisöstä ilmoittaa olevansa ensimmäistä kertaa näissä kokouksissa. Kansainvälisten osuus on kasvanut nopeasti. Kokoukset ovat jatkuneet joka ilta jo reilusti yli kuukauden ajan. Puolitoista tuntia ennen kokouksen alkua paikalla on muutaman sadan metrin jono parhaille paikoille jonottajia.
Kokouksissa ylistetään, palvotaan ja rukoillaan pari tuntia odottaen Herran kirkkauden laskeutumista. Sitten alkaa tapahtua: Jumalan parantava voima laskeutuu ja lukuisista erilaisista sairauksista ihmisiä paranee. Loppumattomalta näyttävä todistusten virta jonottaa lavalle. Osa heistä on parantunut jo aikaisempina iltoina, tai ruutujen tai kännyköiden ääressä, osa on ehtinyt käydä tutkimuksissa ja viittaavat myös lääkärin lausuntoon. Todd Bentley huomioi aina myös kokouksessa olevat uskosta vielä osattomat ja kehottaa heitä sekä miljoonia ruutujen ääressä olevia miljoonia ottamaan Jeesuksen vastaan henkilökohtaisena pelastajanaan. Hän rukoilee syntisen rukouksen esille tulleiden puolesta ja julistaa: ”Suurin ihme on, kun Jeesus synnyttää uudesti ylhäältä.”
Mutta on myös alkanut kuulua kriittisiä ääniä, ettei suinpäin lähdetä ottamaan vastaan kaikkea, mitä jenkeistä tulee. On totta, etteivät ihmeet ja merkit itsessään ole vielä mikään todiste Pyhän Hengen voimasta. Se miten itse koetan varmistua, onko jokin asia Jumalasta, perustuu kolmeen todistukseen: 1) Onko se sopusoinnussa kirjoitetun Raamattun sanan kanssa, joka on yleinen ilmoitus Jumalan tahdosta kaikkia varten? 2) Korottaako se Kristusta ja tuoko se kunniaa Jumalalle, vai ottaako joku ihminen siitä itselleen pisteet? 3) Tuoko se sisäisen rauhan? Pyhän Hengen todistus tuo sisäisen levon, sikäli kuin itse olen oikeassa suhteessa Jumalan kanssa. Jos oma lihallinen luontoni hallitsee minua, silloin voi käydä niin, että tuota rauhaa ei tule ennen kuin olen todella Kristukselle täysin antautunut.
Tietysti varsinainen kriteeri laajemman liikehdinnän suhteen on siinä, että ihmisten elämä todella muuttuu radikaalisti Kristuksen kaltaisuuteen. Sen toteamiseen menee aina kuitenkin jonkin verran aikaa. Mutta jos jäämme sitä liian kauan odottamaan, saattaa käydä niin, että laiva on jo lähtenyt satamasta ennen kuin olemme siihen astuneet. Totta kai tiedostamme sen jännitteen joka on aina olemassa: Sana ilman Henkeä on kuollutta kirjainta, mutta toisaalta Henki ilman Sanaa voi johtaa sotkuun. Tarvitaan molemmat, että on tasapaino.
Helsinki 2.5.
Tänä aamuna nautin suunnattomasti lenkillä keväästä luonnossa. Oli mukavan lämmintä, linnut lauloivat, koivut juuri avautumassa, valkovuokotkin jo kukkivat. Uusi elämä on tullut esiin. Kesän tuloa ei voi mitkään pidättää. Tätä samaa on aistittavissa hengen maailmassa.
Viestit Lakelandista Floridasta ovat innostavia, jopa järisyttäviä. Uusi Pyhän Hengen aalto on lähtenyt liikkeelle huhtikuun alkupuolella. Kokoukset ovat jatkuneet joka päivä ja väkimäärä on lisääntynyt. On täytynyt vaihtaa yhä suuremppiin tiloihin. Seurakuntatiloista, johon ihmiset jonottivat tuntikaupalla ennen kokouksen alkua, on siirrytty nyt urheiluhalliin (Lakeland Convention Center), jossa on istumapaikkoja 8000 hengelle. Sekin on jo täyttynyt ja nyt ilmoitetaan, että viikonlopun kokoukset pidetään stadionilla.
Kokouksissa on valtava Jumalan kirkkauden läsnäolo. Ylistys ja palvonta saattaa kestää puolestatoista tunnista kahteen tuntiin. Kokoukset jatkuvat joka ilta yli puolen yön. Hengen vuodatuksen myötä tapahtuu lukuisia parantumisihmeitä, vapautumisia ja Hengellä täyttymistä sekä uskoontulemisia. Kanadalainen evankelista Todd Bentley, jonka kokoussarjasta kaikki lähti liikkeelle, palvelee tuoreessa Hengen tulessa. Hän julistaa murtuneena ja murtaen sydämiä ylistäjien kanssa: ‘Jeesus, Jeesus, Jeesus… Pyhä oot ja voideltu Jeesus, Jeesus… Rakas Jeesus, laske kirkkautesi läsnäolo, anna sen tulla – mitä suurempi kirkkaus, sitä suuremmat ihmeet, mitä suuremmat ihmeet, sitä suurempi kirkkaus ja kunnia yksin Hänelle…’
Tiedonsanojen kautta Todd osoittaa sairauksia, jotka paranevat. Mauri Vilpunen, joka on ollut itse kokouksissa läsnä, kertoo yhden illan aikana tapahtuneita asioita. Tässä muutama esimerkki siitä: Täysin halvaantuneen naisen jalkoihin tuli tunto rukouksen jälkeen ja ne alkoivat liikkua. Kolme munuaissauraudesta kärsivää kutsuttiin kerralla esiin ja Herra kohtasi. Monia hermostollisia sairauksia parantui. Eräs mies todisti, että palovammainen käsi parani – tunto tuli takaisin. Nainen, jolla oli kuurous kasvaimen vuoksi korvassa, tuli esiin ja parantui 17 vuotta kärsimästään vaivasta. Useita sokeita, jota saivat näkönsä. Nainen todisti, että ihosyövän arvet pohkeessa ovat häipyneet.
Todd Bentley julisti: ’Näen pyörätuolissa istuvan naisen parantuvan’. Myöhemmin vanha nainen tuli pyörätuolissa lavan eteen ja Todd huusi: ‘Minä näin sinut’. Rukous ja nainen nousi pyörätuolista ja lähti kävelemään oltuaan 26 vuotta pyörätuolissa. Todd julisti, että Herra kohtaa nyt erityisesti pyörätuoleissa olevia – kahdeksan pyörätuoleissaistujaa lähti kävelemään illan aikana, mm. yksi vaikeasti vammautunut MS-potilas. Jotkut näistä liikkuivat niin nopeasti lavalla, että Toddilla oli vaikeuksia pysyä perässä.
Tampan TV-reportteri, joka vetää ajankohtaisohjelmia ja tekee ohjelmaa tästä herätyksestä, tuli paikalle ja parantui migreenistä. Hän antoi elämänsä Jeesukselle. Todd profetoi hänelle pitkään ja siunasi hänet – sinne lattiaan katosi toimittaja. Tässä vain osa siitä, mitä tapahtui yhden illan aikana. Todistuksia tulee jatkuvasti – ei vain kokouksissa tapahtuneista asioista, vaan myös Herran kohtaamisesta God TV ruudun ääressä, joka näyttää jatkuvasti lähetyksiä tapahtumista.
Tätä Hengen aaltoa kutsutaan parantumisherätykseksi, koska siinä tapahtuu niin monia yliluonnollisia parantumisia. Tuon Hengen aallon leviäminen kaikkialle ympäri maailmaa tapahtuu nyt paljon nopeammin, kun on olemassa nettikanavat ja God TV, ettei kaikkien tarvitse lähteä paikan päälle. Sama tuli ja kirkkaus välittyy näiden kautta. Sen olen havainnut, kun olen nyt itse niitä seurannut netin välityksellä. Jano vain kasvaa.
Sepon päiväkirja - Huhtikuu 2008
Helsinki 23.4.
Sunnuntaina Keravan Cityseurakunnassa oli puhujavieraana Keith Jenkins Englannista. Olin tehnyt aikamoisen virheen, kun olin esitellyt hänen olevan Yhdysvalloista. Sama virhe oli vieläpä kaikissa ilmoituksissakin. Ei voinut muuta kuin pyydellä anteeksi. Keith Jenkins puhui aiheesta Jumalan äänen kuuleminen ja itse toimin hänen tulkkinaan. Sanoma oli yksinkertainen ja selkeä: Jokainen Jumalan oma voi kuulla hänen äänensä, koska Jeesus itse sanoo: ”Minun lampaani kuulevat minun ääneni.” Joh.10:27.
Miksi sitten meillä on vaikeuksia Jumalan äänen kuulemisessa? Tämä on kysymys, jota olen itsekin paljon pohtinut. Voiko olla mahdollista, että jatkuvasti kuulisi Jumalan äänen – ei siis vain joissain erityistilanteissa, kun on suuria ratkaisuja edessä? Tähän puhuja antoi selkeät suuntaviivat. On kysymys läheisestä suhteesta Jumalan kanssa ja hänen tuntemisestaan. Jos olemme jatkuvasti etäällä emmekä välitä toisesta, kuinka voisimme kuulla hänen äänensä. Ärsyttävän yksinkertainen totuus! Niin, siitähän on kyse.
Mutta mikä sitten estää, ettei ole jatkuvasti läheistä suhdetta Herran kanssa? Vielä ärsyttävämmän yksinkertainen totuus: Synti! Pitikö tuo nyt sanoa noin pelkistetysti? Kyllä. Siitä juuri on kyse. Synti eri muodoissaan on se ainoa syy, mikä erottaa minut Jumalasta. Tottelemattomuus hänen puheelleen on syntiä siinä kuin mikä muukin synti. Se voi korjaantua ainoastaan todellisen parannuksen kautta. Puhe antoi paljon ajattelemisen aihetta.
Ostin aihetta käsittävän kirjan, jota puhujavieraalla oli mukanaan. Sitä ei ole vielä suomenkielellä. Mutta aloin heti lukea lisää samasta aiheesta. Päätin rukouksessa tänä aamuna, että nyt haluan päästä eteenpäin tällä alueella. En vain aio lisätä tietämystäni, vaan panna kirjan sanomaa käytäntöön, vaikka se maksaisi mitä. Aion luopua kaikista verukkeista ja suostua siihen, mitä Pyhä Henki kulloinkin osoittaa kohdalleni.
Helsinki 16.4.
Viime lauantaina olin Suur-Helsingin seurakunnan pastori Rauno Kokkolan kanssa Joensuun Cityseurakunnassa. Siellä oli järjestetty Näky-päivä ja meidät oli kutsuttu vieraileviksi puhujiksi. Ensimmäisen opetustunnin pidin minä, sen aiheena oli Näky kutsumuksesta. Käsittelin aihetta profeetta Jesajan kutsun pohjalta, kun hän näki ensin Herran, sitten oman sisäisen tilansa ja sitten ympärillä olevien ihmisten hädän. Sen jälkeen hän sai kuulla Herran äänen, johon hän vastasi: ”Lähetä minut.” Kerroin puheessani joitain esimerkkejä omasta kutsusta Jumalan valtakunnan työhön.
Toisena tuntina oli Raunon opetus aiheesta Näky yhteydestä. Hän käsitteli Jeesuksen ylimmäispapillista rukousta ja toi sen hyvin käytännön läheiseksi, kuinka se ilmenee rakkauden tekoina. Sitten oli vielä iltajuhla, jossa molemmat puhuimme. Näky-tapahtumassa oli tietysti vahvasti esillä Näky-lehti ja Kustannusyhtiö Vision tuotteet, joita meni runsaasti kaupan, kun oli hyviä tarjouksia. Meitä Raunon kanssa pidetään Näky-lehden ja sen ympärille muotoutuneen toiminnan alkuunpanijoina. Jumalan Hengen läsnäolo oli vahvasti mukana tuossa päivässä.
Ei haitannut ollenkaan, että ajoimme autolla yöllä kokousten jälkeen takaisin Helsinkiin, olihan meitä kaksi kuskia. Vähän kyllä jännättiin loppuvaiheessa, kun lämpötila laski lähelle nollaa ja satoi vettä, että käykö liukkaaksi. Meillä oli nimittäin kesärenkaat alla. Mutta ei onneksi kuitenkaan tien pinta jäätynyt. Oikeammin uskovina tietysti sanomme, että Herra siunaus oli tässäkin kanssamme. Matka oli kaikin puolin hyvä.
Kuulin, että Helsingin Cityseurakunnassa oli ollut lauantain Tulta taivaasta! –kokouksessa myös hyvä ilta ja samansuuntainen aihe. Pastori Kim Autero Risteyspaikka -seurakunnasta oli vierailevana puhujana ja hän oli puhunut näystä ja unelmista. Hänen rohkaiseva julistuksensa oli suureksi siunaukseksi. Oli todella hienoa, että Kim pysytyi tulemaan niin lyhyellä varoitusajalla. Samalla viikolla nimittäin jo aiemmin sovittu puhuja ilmoitti yllättävästä esteestä eikä aikaa ollut kuin muutama päivä tuohon lauantaihin. Kiitos, Kim, että olit valmis osoittamaan todellista yhteyttä ja joustamaan omista suunnitelmistasi.
Sunnuntaina olin kutsuvieraana mukana hienossa juhlassa Helsingin Saalemissa. Seurakunta vietti 80-vuotisjuhlaa. Ohjelmassa oli Helsingin piispa Eero Huovisen tervehdys ja Helsingin kaupungin valtuuston puheenjohtajan Rakel Hiltusen tervehdys, josta ilmeni, kuinka suuresti hän arvosti Saalemin työtä kaupungin hyväksi. Suurkuoro lauloi ja tietysti soittokunta oli mukana. Saarnan piti Saalemin entinen pitkäaikainen pastori Ensi Hautakangas, kuinka sydämien alttarilla tulee palaa aina Pyhän Hengen tuli. Sali oli täynnä väkeä, varmaan toista tuhatta. Nykyinen seurakunnanjohtaja Klaus Korhonen johti juhlaa.
Meidät aikaisemmat seurakunnan johtajat esiteltiin ja historiikissa tuotiin esiin kunkin aikana tapahtuneet merkittävimmät asiat. Eino Manninen oli seurakunnan perustaja ja monivuosikymmeninen johtaja. Hänen kuolemansa jälkeen vastuun otti hänen poikansa Veikko Manninen, mutta vain muutamaksi vuodeksi. Sen jälkeen seurakunnan johtoon valittiin Kai Antturi, jonka aikana (lähes kaksikymmentä vuotta) nykyinen Saalem-temppeli valmistui. Hänen jälkeensä olin minä seurakunnan johdossa seitsemän vuotta, jona aikana myös Helsingin alueella alettiin perustaa uusia helluntaiseurakuntia. Sitten jälkeeni oli Valtter Luoto lyhyen aikaan ja sen jälkeen Klaus Korhonen.
Monet muistot nousivat mieleeni tuossa juhlassa. Paljon hyviä asioita, mutta myös niitä kipeitä tilanteita, kun viimeisen vuoden aikana käytiin vääntöä suhtautumisesta ylistyksen vapauteen ja uudistusliikehdinnän ilmiöihin. Asiat ontoki sovittu jo aikoja sitten ja suhteet ovat korjaantuneet. Oli hienoa nyt nähdä, kuinka rakkaudellisesti minut otettiin vastaan eikä ollut minkäänlaista varauksellisuutta. On rohkaisevaa tiedostaa, että niissä asioissa, joissa silloin aiemmin oltiin varovaisia, on selvästi menty eteenpäin. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta varmasti, kun sillä on selkeä päämäärä. Näin jälkeenpäin voin vain todeta nöyrästi, että yritin kääntää isoa laivaa liian nopeasti.
Helsinki 8.4.
Viime keskiviikkoaamuna olin pastorien rukousrintamassa eduskunnassa. Siellä oli Heikki Ranssin vuoro lyhyeen avaukseen, jossa meidät vietiin vakavaan itsetutkisteluun ja parannuksen tekoon. Ehkäpä siihen oli vaikuttanut julkisuuteen noussut uutinen Ilkka Kanervasta. Kysyin itseltäni: Onko antautumiseni Jumalalle puolinaista kuin kuningas Saulilla, jonka elämää ohjasi pelko? Vain olenko Daavidin kaltainen, josta sanottiin, että hän oli Jumalan mielen mukainen mies? Ymmärrän, ettei kukaan ole täydellinen, mutta Jumalle on erityisesti mieleen murtunut mieli. Se ilmenee varsinkin siinä, että lankeamisen jälkeen tekee välittömästi parannuksen, kun huomaa erehtyneensä.
Launtaina olimme ensimmäistä kertaa uuden käytännön mukaisesti ulko-puolisissa tiloissa, nimittäin saimme pitää kokouksen Elävä Sana seurakunnan ESY:n tiloissa Itä-Pasilassa. Se toimi oikein hyvin. Puhujavieraanamme oli Debbie Botteicher Yhdysvalloista. Sitä jotkut ihmettelivät, kun halusivat tulla vierailevaa puhujaa kuuntelemaan, ettei ESY:n nettisivuilla ollut asiasta mitään mainintaa. Kerroin heille, että kokous oli Helsingin Cityseurakunnan järjestämä ja vain tilat oli vuokrattu ESY:ltä. Debbie Bootteicher on vieraillut Suomessa yli kymmenen vuoden ajan ja aina hänellä on ollut tuore sanoma Jumalata. Niin nytkin, sanoma kosketti paikalla olleita. Rukouspalveluun riensi väkeä runsain määrin ja se kesti pitkään.
Sunnuntaina olin Keravalla Cityseurakunnassa ja siellä oli vierailevana Marie Licciardo Autraliasta. Hänen profeetallinen palvelunsa on tullut tunnetuksi Suomessa ja se näkyi tuntikausia kestävässä rukouspalvelussa, jossa esille tulijat saivat henkilökohtaista palvelua. Itse myös sain vastaanottaa rohkaisevan sanoman palvelutyöhöni liittyen. Takaisin ajaessani sain ilokseni kuulla hyvää palautetta tästä blogistani Katilta, joka oli toiminut Marien tulkkina kokouksessa ja palasi kanssani Keravalta Helsinkiin. Näköjään blogiani luetaan laajemminkin kuin vain oman seurakuntalaisten taholta.
Sepon päiväkirja - Maaliskuu 2008
Helsinki 31.3.
Tänään aloitin lukemaan neljättä Mooseksen kirjaa. Pysähdyin kuvaukseen Israelin eri sukukuntien luettelemisesta, kuinka kukin oli leiriytyneenä ilmestysmajan ympärillä ja miten lähtivät liikkeelle. Ne muodostivat ristin muotoisen kuvion. Juudan, Isaskarin ja Sebulonin leirikunta oli idässä, Ruubenin, Simeonin ja Gaadin etelässä, Efraimin, Manassen ja Benjaminin lännessä, ja sitten Daanin, Asserin ja Naftalin leirikunta pohjoisessa. Kuinka ihmeellistä, että Pyhä Henki oli laittanut sinne jo näkyviin esikuvan Kristuksen ristin lunastavasta työstä. Erämaavaelluksen perustana oli risti! Jumalan ilmestymisen paikka on ristin keskellä.
Aamulenkillä nautin suunnattomasti siitä ajatuksesta, että kevät on nyt selvästi tulossa. Talven selkä on taittunut ja uusi elämä on pian puhkeamassa esiin. Samoin Jumalan Hengen vaikutuksesta uusi vaihe tulee väistämättä sinne, missä sydämet janoavat Häntä. Ennemmin tai myöhemmin keväällä auringon paisteen ja sateiden myötä elämä voittaa kuoleman. Iloitsen ajatuksesta, että saan olla vakuuttunut, että näin on myös hengen maailmassa.
Viime viikolla oli Urbaani unelman päätoimikunnan kokous, jossa käytiin läpi sitä, missä vaiheessa ollaan. Selvästi seurakunnissa herätään toden teolla tapahtuman valmisteluun. Nyt on nimittäin aika suunnitella palvelutempauksia seurakuntakohtaisesti ja varautua muutenkin erilaisiin palvelutehtäviin. Innostava koulutustapahtuma tässä suhteessa on tulossa tämän viikon lopulla. Päätoimikunnassa katseltiin eteenpäin myös vähän kauemmaksi Urbaani unelman jatkoprosessia vuodelle 2009. Siinä suhteessa nähtiin selkeästi, että ilman muuta on halu jatkaa seuraavalle vuodelle.
Viime perjantaina olin Nokia Mission illassa Helsingin Vanhassa kirkossa muutamien seurakuntalaisten kanssa. Kirkko oli täynnä väkeä ja ilta oli oikein hyvä ylistyksen ja Markku Koiviston julistuksen myötä. Pelastusta etsiviä tuli esille useita ja rukouspalvelu jatkui pitkään kaikille, jotka halusivat kohdata Herran. Markku kertoi vastuuhenkilöiden palaverissa ennen yleisökokouksen alkua ajankohtaisia uutisia uudesta kirkkokuntahankkeesta, joka on tarkoitus perustaa elokuussa Tampereelle. Nokia Missio yhdistyksen puitteissa he jatkavat edelleen eri paikkakunnilla ja ovat halukkaita yhteistyöhön eri seurakuntien kanssa.
Olen saanut kuulla monenlaisia mielipiteitä Markku Koiviston viimeaikaisien ratkaisujen suhteen. Minua on jopa vakavasti varoitettu yhteistyöstä heidän kanssaan. Perusteluina ovat olleet väitteet selvästä harhaopista ja manipulatiivisesta toimista. En voi yhtyä tällaiseen. Siunaan Markkua hänen ratkaisuissaan. Ymmärrän varsin hyvin, että hän halusi loppuun saakka olla vaikuttamassa luterilaiseen kirkkoon sisältä käsin uudistuksen kautta, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Joten ei siinä oikein muita vaihtoehtoja jäänyt. Päinvastoin nyt tilanne selkiintyy. En näe mitään syytä, miksi emme seurakuntana voisi olla yhteistyössä, vaikka kaikissa opillisissa näkemyksessä emme olekaan aivan samaa mieltä. Jumalan Hengen väkevä vaikutus on ilmeinen tuon liikeen yllä.
Helsinki 19.3.
Nyt on meneillään hiljainen viikko eli Pääsiäinen on viikonvaihteessa. Mietiskelen Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemusta. Luen evankeliumin kertomusta Markuksen mukaan. Pysähdyin siihen, kun Jeesus saapui Jerusalemiin ja kirosi matkalla viikunapuun. Siinä yhteydessä hän antoi opetuksen uskosta ja sanojen voimasta, jopa vuoret voivat siirtyä. Miksi se ei sitten aina toimi, kun yritämme sen mukaisesti?
Jeesus osoitti, että ennen kuin voin puhua vuorelle uskon sanoja ilman epäilyn häivää minulla tulee olla Jumalan usko. Ei vain uskoa Jumalaan, vaan Jumalan itsensä usko minussa. Miten se on mahdollista? Siten että Kristus itse elää minussa. Hän on minun uskoni, voimani, viisauteni, vanhurskauteni, rakkauteni, voittoni, terveyteni, vapauteni… kaikkeni. Minun itseni tulee vain suostua ristin tiehen. Se on oman lihani, itsekkään luontoni kuolemaan. Silloin Kristuksen ylösnousemuselämä on todellisuutta minussa. Tämä on sydämeni rukous nyt.
Innostavia asioita tapahtuu koko ajan. Viime keskiviikkona tuli miesten soluun eräs mies, joka asuu samassa talossa Vaasankadulla. Arkaillen hän astui sisään ja lopulta osoittautui, että hän olikin jossain vaiheessa tehnyt uskon ratkaisun, mutta ei ollut minkäänlista seurakuntayhteyttä. Ei vain ollut uskaltautunut mihinkään. Hänen uskovainen tuttunsa Raahesta olikin sanonut hänelle, kun oli kuullut seurakuntamme muutosta samaan taloon: ”No sen lähemmäksi ei seurakunta enää voi tulla!” Hänen kehotuksestaan tämä mies oli uskaltautunut tulemaan. Olin itsekin häntä jo aiemmin tavannut, kun olin ollut kiinnittämässä ikkunatarraa, ja kutsunut tulemaan käymään. Nyt rukoilen sitä, ettei hänelle tulisi mitään estettä ja hän pääsisi tänään jälleen miesten soluun.
Perjantaina olin Tampereella Logos-Raamattukoulun vieraana. Näyttää tulleen tavaksi, että minua on pyydetty kerran vuodessa pitämään yksi aamupäivä, kolmen tunnin opetusjakso, aiheesta: Raamattu ja tiede. Aikoinaan paneuduin aiheeseen ja pidin siitä useita opetussarjoja. Näköjään sillä on käyttöä edelleenkiin. Tietysti se, että aikoinaan olen opiskellut yliopistossa fysiikkaa ja väitellyt siitä tohtoriksi, antaa opetukselle lisää painoarvoa. On hienoa, että nykyään on tästä aihepiiristä paljon aineistoa myös suomenkielellä. Viimeisin on yli vuosi sitten toimintansa aloittanut lehti nimeltä Luominen (www.luominen.fi).
Viime sunnuntaina oli Risteyspaikassa mahtava kolmen seurakunnan yhteinen kastejuhla. Elävä Sana –seurakunnasta, Risteyspaikka seurakunnasta ja meiltä Helsingin Cityseurakunnasta oli kaikkiaan kasteella 10 henkeä. Oli ilo nähdä kuinka nämä henkilöt halusivat ottaa kasteen ja haudata vanhan elämänsä ja nousta uuteen ylösnousemuselämään Kristuksessa! Meidän kautta oli kasteelle tulleita 3. Liisa, joka on käynyt seurakuntamme tilaisuuksissa jo jonkin aikaa, sai mukaansa myös ystävänsä Sirjen. Lisäksi Porvoossa asuva Päivieliisa, joka on pitempään jo ollut uskossa, mutta nyt sai ottaa tämän tärkeän askeleen uskon tiellä.
Tiistaiaamuksi minua pyydettiin yllättäin Ylen Radio 1:n keskusteluohjelmaan, jonka teemana oli karismaattisuus maailmalla ja Suomessa. Keskustelijoina olivat luterilainen pastori Leppävaarasta, joka oli tutkinut karismaattisuutta ja uushelluntailaisuutta Brasiliassa, sekä missiologi Afrikan karismaattisuuden tuntijana. Minut oli pyydetty mukaan Cityseurakuntien ja yleensäkin uusien karismaattisten seurakuntien edustanaja. Toimittaja oli asiallinen eikä liikaa provosoinut. Hänellä oli itselläänkin asiantuntemusta sisältäpäin, kun oli jossain vaiheessa aiemmin ollut helluntaiseurakunnan jäsenenä. Sain kuulla palautteena kuuntelijoilta ohjelman olleen hyvä.
Helsinki 10.3.
Mennyt viikonvaihde oli täynnä hienoja asioita. Perjantai-iltana oli Helsingin Saalemiin kutsuttu meitä muutamia uusien karismaattisten seurakuntien pastoreita yhteiseen rukousiltaan. Klaus Korhonen Saalemin johtajana oli kantanut sydämellään jo pitkään, että yhteys uusiin seurakuntiin voisi kehittyä syvemmälle tasolle. Tämä oli nyt konkreettinen askel siihen suuntaan. Ilta oli todella hyvä ja Jumalan läsnäolo selvästi koettavissa.
Kukin meistä pastoreista sai kertoa lyhyesti seurakuntansa suurimman tarpeen ja sitten kaikki yhdessä rukoilivat sen puolesta. Rauno Kokkola Suur-Helsingin seurakunnasta kertoi oman toimintakeskuksen tarpeesta, Antero Laukkanen Espoon Majakkaseurakunnasta toi esiin sen haasteen, mikä heillä on erityisesti Matinkylän ihmisten puolesta. Peter Haczell Elävä Sana seurakunnasta pyysi esirukousta uskoontulleiden opetuslapseuttamisen puolesta. Itse kerroin, kuinka olemme Helsingin Cityseurakuntana siirtyneet Vaasankadulle uuteen toimipisteeseen ja koemme sen alueen erityisenä evankelioimisen haasteena. Sitten vielä kaikki siunasimme palavasti Saalemseurakuntaa, että se voisi olla täynnä Jumalan tulta ja täyttää oman kutsumuksensa. Uskon, että jotain läpimurtoa hengen maailmassa tapahtui tuossa tilaisuudessa.
Lauantaina olin Lahdessa Seurakuntien yhteys ry:n vuosikokouksessa. Se oli innostava tapaaminen, jossa yhdessä keskustelujen, rukouksen ja ylistyksen kautta saimme viettää puoli päivää yhdessä. Edustajia oli yli kymmenestä seurakunnasta eri puolilta Suomea aina Torniota ja Kajaania myöten. Esko Valtanen, Jyväskylän Cityseurakunnan pastori, jatkaa edelleen yhdistyksen puheenjohtajana.
Sunnuntaina Keravalla kokouksessa kun olin rukouksin palvelemassa ihmisiä kokouksen lopulla, eräs henkilö näki näyn. Hän kuvaili nähneensä Vaasankadun ja Sörnäisten metroaseman aukion, jossa minä olin seisonut. Siitä avautui sitten moottoritie, jota olin lähtenyt ajamaan. Kysyin häneltä: ”Tiesitkö, että Helsingin Cityseurakunta on juuri muuttanut Vaasankadulle aivan Sörnäisten metroaseman tuntumaan?” Hän vastasi, ettei tiennyt siitä mitään. Ymmärsin, että Jumala oli tuon näyn vaikuttanut ja halusi vahvistaa meitä, että hän on avannut tämän tien, mille nyt olemme astuneet.
Helsinki 6.3.
Muutto uuteen toimitilaan saatiin toteutettua suunnitelmien mukaan. Kaikki tavarat ovat nyt löytäneet siellä paikkansa, tosin osa varastoitiin muualle. Kiitos kaikille, jotka olivat auttamassa. Siunaus oli myös sen suhteen, että Porvoon-kadun tilassa olleen vesivahingon johdosta tehty reklamaatio lopultakin hyväksyttiin. Toisin sanoen saimme lähes kahden kuukauden vuokrasta hyvityksenä puolet.
Uuden tilan avajaiset pidettiin viime lauantaina ja se yllätti meidät kaikki. Aivan uusia ihmisiä ilmaantui paikalle, jopa enemmän kuin omaa väkeä. Tila tuli aivan tupaten täyteen ihmisiä, vaikka emme siitä erityisemmin ilmoittaneet. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja innostava. Puhuin siitä kuinka uuteen vaiheeseen astuminen edellyttää pyhittäytymistä ja Jumalan kuulemista sekä uskossa liikkeelle lähtemistä. Lähtökohtana käytin Joosuan kirjan lukua kolme, jossa Israelin kansa oli astumassa uuteen vaiheeseen, kun he ylittivät Jordan virran.
Jouduin eilen yllättäin kysymyksen eteen, mitä oikein on tuomitseminen. Pohdiskelin tänän aamuna, mitä Jeesus tarkoitti, kun hän sanoi: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.” Sana tuomita on lähellä sanaa syyttää, mutta silti niillä on oma eri merkityksensä. Sana tuomita tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että oikeusistuin määrää rangaistuksen jostain rikkomuksesta. Sen sijaan syyttäminen tarkoittaa, että jotakuta väitetään syylliseksi.
Kuvannollisesti näitä sanoja käytetään Raamatussa siten, että tuomitseminen merkitsee toisen sanojen ja tekojen vaikuttimien arvostelemista. Siihen meillä ei ole kykyä eikä lupaa, sillä vain Jumala on pätevä lausumaan oikean tuomion. Siksi meidän tuleekin jättää se tehtävä Jumalalle. Syyttäminen puolestaan kuvannollisesti käytettynä tarkoittaa moittimista tai soimaamista.
Raamatussa paholaista kuvataan syyttäjänä, joka on heitetty ulos taivaasta syyttämästä ihmisiä Jumalan edessä. On vakavaa syyttää tai jopa tuomita toista, koska silloin asettuu saatanan kanssa samaan leiriin. Se avaa paholaiselle mahdollisuuden sitoa ihmistä otteeseensa. Siksi on syytä ottaa vakavasti Jeesuksen varoitus olla tuomitsematta ketään.
Sepon päiväkirja - Helmikuu 2008
Helsinki 28.2.
Tämä viikko on kovasti hektinen. Muutto uuteen toimitilaan Vaasankatu 7:ään on edessä tänään. Se on vaatinut monenlaista järjestelyä. Eilinen päivä oli pakkaamista ja valmistelua sitä varten. Samalle päivälle ajoittui Urbaani unelman päätoimikunta ja Näky-yhteyden hallituksen kokous. Uuden tilan remontti on valmistumassa sopivasti niin, että ensi lauantaina voimme siellä pitää avajaiset. Onneksi muutossa on mukavasti apua seurakuntalaisilta.
Viime lauantaina meillä oli Tulta taivaasta! –illassa puhujavieraana Jussi Korvajärvi, joka nykyisin toimii RMI:n (Revival ministrie International –palvelutyön Euroopan koordinaattorina). Hänellä oli voideltu sana sydämen muuttumisesta. Monet tulivat kosketetuiksi Pyhän Hengen läsnäolossa ja jotkut saivat profeetallista sanaa henkilökohtaisesti. Jussi vierailee 8.3. myös Keravan Cityseurakunnassa lauantai-illan kokouksessa.
Tiistaina oli hieno rukouspäivä Urbaani unelman johtovastuussa olevien kanssa Kulosaaressa. Paikka oli upea asunto aivan meren rannalla, josta avautui näkymä Helsingin kaupunkiin. Saimme yhdessä panna kuormia pois ja rukoilla eri osa-alueiden puolesta Urbaani unelmassa. Uskon henki laskeutui voimakkaasti niin, että myös saatiin vapautua taloudellisista paineista. Hyvä oli näin tutustua rukouksen kautta toisten seurakuntien pastoreihin.
Helsinki 18.2.
Viime päivinä olen lukenut Ilmestyskirjaa. Olen yleensä jättänyt lopunajan tulkinnat toisten selvitettäväksi, kun siinä on niin paljon erilaisia näkemyksiä. En ole kokenut, että niillä olisi suurta merkitys käytännön seurakuntatyössä ja valmistautumisessa herätykseen. Olen lukenut Ilmestyskirjaa lähinnä omaksi rakennukseksi. Mutta jotenkin minua on aina häirinnyt ajatus siitä, että sen sanoma luvusta neljä eteenpäin liittyisi vain tulevaisuuteen.
Jostain syystä käsiini osui helluntaisaarnaaja Osmo Haaviston teos: ”Mitä Johannes näki” (Aika Oy 1995). Kiinnostuin lukemaan sitä ja huomasin, että hänellä oli ollut samanlainen ongelma aiemmin. Sitten hän oli paneutunut asiaan perusteellisesti ja nyt lopulta laatinut tämän teoksen. Siitä selviää, että vapaissa suunnissa laajasti sijaa saanut näkemys on loppujen lopuksi raamatullisesti ja historiallisesti aika hataralla perustalla. Kiinnostuin asiasta ja nyt sitten käyn läpi tuota laajaa teosta.
Tällä viikolla aloitamme remontin uudessa toimitilassamme Vaasankatu 7. Arto Vilhusen remonttifirma on lupautunut ottamaan vastuun sen toteuttamisesta. Vuokrasopimus saatiin allekirjoitettua ajallaan ja tarvittavat vakuudet hoidettua. Tarkoitus on aloittaa toiminta maaliskuun alussa.
Viime viikonvaihde oli voimakasta Jumalan ilmestymisen aikaa. Yllätysvieraana saimme pastori Håkan Westergårdin lauantai-illan Tulta Taivaasta -kokouspuhujaksi. Hänellä oli voimakas sanoma siitä, kuinka Jumala antaa kasvun, kunhan vain on niitä, jotka toimivat istuttajina ja kastelijoina. Tarvitaan rohkeaa uskossa liikkeelle lähetemistä. Hän itse on osoittanut tätä käytännössä laajan mediatyön kautta.
Keravalla Cityseurakunnassa oli sunnuntaina profeetallinen päivä. Johanna Tunturipuro Judah ylistysryhmänsä kanssa johti seurakuntaa profeetalliseen ylistykseen ja palvontaan. Hän myös jakoi Sanaa asiasta. Opetuksen ytimenä oli, että avaimet löytyy Jeesuksen läheisyydestä. Jumalan Hengen läsnäolo oli todella voimakas. Kokous virtasi yhtenäisesti Pyhän Hengen johdossa. Seurakunta sai kokea, että on uusi alku, on tapahtunut käännekohta hengen maailmassa. Kenelläkään ei tuntunut olevan kiirettä, vaikka kokous kestikin yli kolme tuntia.
Helsinki 8.2.
Nyt toimitilakysymykseen näyttää löytyvän ratkaisu. Se on Vaasankatu 7:ssa oleva liiketila katutasossa, jossa on kaksi huonetta. Toinen voisi olla toimistona ja toinen pienryhmä- ja koulutustilana. Sijainti on mainio, aivan Sörnäisten metroaseman tuntumassa. Toimitila vaatii kyllä pintaremontin, että se saadaan viihtyisäksi. Mutta se on mahdollista toteuttaa vielä tämän kuun aikana, sillä tila on heti vapaa. Selvitimme useita vaihtoehtoja ja nyt selvästi koemme tämän Jumalalta tulleena vastauksena. Tarkoitus on allekirjoittaa vuokrasopimus ensi maanantaina.
Käytännössä muutto pienempään toimitilaan merkitsee, että joudumme etsimään varastotilaan ylimääräisille tavaroille, kuten äänentoistolaitteet, pöydät, kaapit ja tuolit. Nykyisistä muovisista kokoustuoleista, joita on kaikkiaan noin 100 kpl aiomme luopua kokonaan. Jos on tiedossa seurakuntaa tai järjestöä, joka tarvitsisi, voimme myydä ne edullisesti.
Jotain uutta on syntymässä, koska Herra vie meitä näin suuriin muutoksiin. Uusi paikka antaa hyvän mahdollisuuden evankeliointiin sillä alueella. Uskon, että Pyhä Henki sytyttää meitä seurakuntana yhä enemmän juuri näkyyn hukkuvista sieluista ja ohjaa käytännössä kohtaamaan ihmisiä eri tavoin. Sitä on syytä nyt erityisesti rukoilla, että osaamme löytää oikeat tavat toimia. Isompia juhlakokouksia voimme pitää sitten erikseen kertaluonteisesti vuokrattavissa saleissa. Niistä on myös ollut alustavia keskusteluja.